Miten elämä on välillä niin kamalaa ?, vaikka on kevät ja ihanaa kun koulukin kohta loppuu,
mutta kun on niin monta kysymystä joihin minä en osaa vastata, niinpä puran väsymykseni tänne blogiini...
1. Ponin omistajat tahtoisivat viedä ponin eläkkeelle,vaikka poni paranisi uuden satulan ostaessa entisen olevan epäsopiva, koska en itse omista ponia en suorastaan tahdo törsätä rahaa niin paljon jonkun toisen ihmisen ponin ylläpitoon... näinpä en enää voi edes kisata ponilla, sillä minulla ei ole sille satulaa... joudun ratsastamaankin tästä lähtien ilman satulaa... elämä menee oikeasti ihan päin peetä.
2. en raaski luopua ponista joka on minulle todella tärkeä, haluaisin kilparatsastajaksi, mutta se ei ole mahdollista jos ponillani ei ole edes satulaa jolla ratsastaa. Ja vaikka voisin luopua ponista, en tahdo sillä onhan jokaisella tunteet, ja ajatelkaapa kun johonkin oikein kiintyy ja sitten siitä pitäisi luopua jonkun kisaamisen takia ? vaikka rakastankin kilpailemista, taitaapi olla niin että joudun jättämään sen vain kaukaiseksi haaveeksi :(.
3. Nyt ponin omistaja tahtoisi ponin eläkkeelle samalle tallille missä on hänen omat hevosensakin, olen ihan pulassa sillä en pysty luopumaan ponista millään.
MITÄ TEEN ? ;( YHYY..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti